Ensimmäisessä blogikirjoituksessa kävin läpi yleisiä ajatuksiani vaalikoneista ja niihin vastaamisesta. Tässä blogikirjoituksessa perehdyn tarkemmin muutamaan vaalikoneista poimimaani kysymykseen, ja käyn läpi ajatuksiani niihin vastaamisesta. Aloitetaan Ylen vaalikoneesta:
Kysymys: Kuntani tulisi asettaa yläraja peruskoulun opetusryhmien koolle.
Vastaus: Jokseenkin eri mieltä.
Peruste: Isot opetusryhmät heikentävät oppimistuloksia ja vaikuttavat kielteisesti kouluviihtyvyyteen, mutta en usko ylärajan toteutuksen olevan mahdollista tämän resurssipulan kanssa. Tulee välttää hoitajamitoituksen kaltaista tilannetta, jossa tiedetään, että määritellyissä raameissa pysyminen ei ole mahdollista. Pidän esimerkiksi 30 opiskelijan ryhmäkokoa liian suurena, mutta ratkaisuna tulisi olla resurssien kasvattaminen eikä mahdottoman ylärajan asettaminen.
Kysymyksen ja vastauksen perusteella käy hyvin ilmi, miten vastaus muuttuu sen mukaan, tarkastellaanko asiaa käytännönläheisesti vai ideologisesti. Mielestäni peruskoulujen opetusryhmien kokoa tulisi vähentää nykyisistä jopa 30 opiskelijan ryhmistä. Näen kuitenkin ylärajan asettamisen huonona ratkaisuna tähän ongelmaan, sillä pelkään sen johtavan hoitajamitoituksen kaltaiseen tilanteeseen, jossa ongelma on korjattu “vain paperilla”. Tätä samaa kysymystä on kysytty muissakin vaalikoneissa, mutta hiukan erilaisella muotoilulla. Kysymyksiin ryhmäkokojen pienentämistä, muilla keinoin kuin ylärajan määrittämisellä, olen vastannut olevani täysin samaa mieltä.
Ehdokkaan tehtävänä on itse arvioida, miltä näkökulmalta hän tahtoo vaalikoneiden väittämiin vastata. On ehdokkaan oma valinta, tahtooko hän vastata enemmän ideologisesta vai pragmaattisesti, eikä kumpaakaan tapaa voi sanoa vääräksi. Omalla kohdallani se vaihtelee kysymyksestä riippuen. Loppujen lopuksi vaalikoneet ovat kuitenkin yksi osa ehdokkaiden omien ajatusten esiin tuomista.
Jatketaan Ylen vaalikoneen parissa.
Kysymys: Pienten paikkakuntien työttömille riittää, että tukea työnhakuun saa etänä.
Vastaus: Jokseenkin samaa mieltä.
Perustelu: Tämä lienee hyvin yksilökohtaista, osalle varmasti ”riittää” etätuki, mutta varmasti osa kokee tämän riittämättömäksi. Lähipalveluita tulisikin kohdistaa niitä oikeasti tarvitseville.
Ylen vaalikoneen väittämät ovat pääsäänöisesti hyvin muotoiltuja eivätkä ohjaa vastaajan ajatuksia. Tämä väite on kuitenkin esimerkki huonosta kysymyksenasettelusta, ja sen sanavalinnoissa on mielestäni tehty virhearvioita. Kysymyksen tausta-ajatus on ihan hyvä, mutta sen muotoiluun en ole tyytyväinen. Sanan “riittää” käyttäminen ohjaa vastaajan ajatukseen, jossa työnhaun tukeminen etänä olisi lähtökohtaisesti huonompi vaihtoehto. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, ja moni voi kokea etänä toteutetun tuen helpommin lähestyttäväksi ja saavutettavammaksi.
Kysymys myös asettaa pienten paikkakuntien työttömät muita työttömiä huonompaan asemaan, jossa heille “riittää” jokin, kun taas muille työttömille tarjotaan “täysiä palveluita”. Parempi muotoilu olisi mielestäni ollut “Pienten paikkakuntien työttömille tulisi tarjota tukea työnhakuun etänä”. Tällöin kysymyksen tarkoitus pienten paikkakuntien työttömien tuen digitalisoinnista ja potentiaalisista säästöistä säilyisi, mutta kysymykseen ei olisi leivottu sisään kielteistä mielleyhtymää.
Viimeisenä tämän blogin kysymyksenä nostan esille esimerkin siitä, miten kysymys voi olla hyvä, mutta sen tarkenne huono.
Kysymys: Hakametsän jäähallin peruskorjausta ja uudistusta on lykättävä, koska kaupungin rahat eivät lähivuosina riitä kaikkeen.
Tarkenne: Tampereen pitäisi säästää 60 miljoonaa euroa vuodessa seuraavan kolmen vuoden ajan, koska kaupungin talous on alijäämäinen. Samaan aikaan käynnissä on useita isoja rakennushankkeita, kuten Hakametsän vanhan jäähallin muuttaminen monitoimiareenaksi. Siihen menee arviolta noin 40 miljoonaa euroa.
Vastaus: Täysin eri mieltä.
Peruste: Peruskorjausten lykkääminen voi nostaa hankkeen hintalappua entisestään, varsinkin kun hankkeen suunnitteluun on jo nyt käytetty aikaa ja rahaa. Hanke on investointi kuntalaisten arkeen ja elämään, ja liikuntapaikkoihin satsaaminen parantaa kansanterveyttä.
Kysymys itsessään on hyvä, mutta tarkenne johtaa vastaajaa harhaan. 40 miljoonan hintalappu ei koske pelkästään hakametsän jäähallia, vaan hintaan sisältyy myös lähialueen alueen parantamista ja esimerkiksi puistojen rakentamista. Pelkkään “lätkään” en 40 miljoonaa satsaisi tässä taloustilanteessa, mutta koko alueen kehittäminen – varsinkin tilanteessa, missä taustatyötä on jo tehty – on asia erikseen.
Siinä olikin paljon pohdintaa vaalikoneista ja vastauksista. Katsotaan pysytäänkö seuraavassakin blogipostauksessa vielä vaalikoneissa, vai siirrynkö kirjoittamaan ilmasto- ja luontobarometrista. Sekin houkuttelisi ajankohtaisuuden ja kiinnostavuutensa puolesta. Otan mielelläni vastaan palautetta blogiteksteistäni ja jatkan keskustelua vaalikoneiden kysymyksistä ja teemoista!
Käy tsekkaamassa loputkin vastaukseni Ylen vaalikoneesta: